Rutiini. Sanana kauhean tylsä, tarkoittaa käytännössä toistuvaa vakiintunutta tapaa. Usein siihen yhdistetään negatiivinen tai vähintäänkin tasaisen harmaa mielikuva. Eihän kukaan halua olla rutinoitunut, vaan jokaisen päivän tulisi olla uusi seikkailu. Mutta olisiko rutiineissa kuitenkin jotain hyvääkin?

 

Hyvät ja huonot rutiinit

Rutiineja voi olla monenlaisia. Jos nyt puhutaan esimerkiksi terveydestä ja hyvinvoinnista, niin rutiinit voivat olla niitä edistäviä tai niille haitallisia. Yksinkertaisimmillaan terveydelle edullinen rutiini on esimerkiksi hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä. Lapsena tuota opetellessa saattaa ärsyttää, kun vanhemmat pakottavat harjaamaan hampaita, mutta riittävän pitkään toistettuna tuosta tavasta muodostuu rutiini eikä tunnukaan enää niin vaivalloiselta. Hampaat pysyvät kunnossa ja iltaisin toistuessaan toimii hyvänä vinkkinä aivoille, että kohta ollaan menossa nukkumaan ja kannattaa alkaa rauhoittumaan.

 Samoin terveydelle edullinen rutiini voi olla vaikka aamiainen. En sano, että aamiaisen syöminen olisi jokaiselle pakollista, mutta mikäli päivän aikaisen jaksamisen kanssa on ongelmia ja lounaalla mikään hirveä pienempi ei riitä siirtämään nälkää, niin sitä ehkä kannattaa kokeilla. Aluksi varmasti on työlästä. Tekisi mieli torkuttaa pidempään aamiaisen väsäämisen sijaan eikä heti herättyä ole nälkä. Parin viikon jälkeen kuitenkin sen suuremmin ajattelematta tulee heti sängystä noustua pistettyä kahvi tippumaan ja puuro tulille ja kas, mieli on aamupäivän kirkkaampi ja nälkäkin alkaa hiipimään vasta lähempänä puolta päivää.

Terveydelle haitallinen rutiini taas saattaa olla yömyssyn nautiskeleminen joka ilta. Eihän kukaan ole kuollut siivuun viskiä tai pieneen lasilliseen punaviiniä? Se rauhoittaakin kivasti kiireisen työpäivän jälkeen ja uni tulee helpommin, vai kuinka? Myöhään illalla nautiskeltuna tuo pieni alkoholiannos kuitenkin heikentää unen laatua, vaikka nukahtaminen helpottuisikin, ja seuraavan yön palautuminen kärsii huomattavasti. Sen sijaan, että tuo olisi jokailtainen rutiini, voisi tässä tapauksessa olla järkevää opetella pois tuosta ja joko nauttia tuo viinilasillinen jo alkuillasta ruoan kanssa tai annos laadukasta viskiä vain kerran viikossa, jolloin suurimpana osana öistä uni olisi laadukkaampaa.

Positiivinen kierre

Pitkällä tähtäimellä elämäntapamuutoksia tehdessä tai terveyttä ylläpidettäessä hyvät rutiinit ovat käytännössä lähes välttämättömiä. Ne luovat keholle ja mielelle tärkeää säännöllisyyttä sekä vähentävät jatkuvaa päätösten tekemistä pienten päivittäisten asioiden suhteen, jolloin aivokapasiteettia riittää oikeasti tärkeiden asioiden pohtimiseen. Lisäksi, kun pohja on luotu riittävällä määrällä hyviä rutiineja, vähenee ajoittaisten sattumien merkitys käytännössä olemattomiin.

Yhdenkin uuden hyvän tavan opetteleminen ja sen muodostuminen rutiiniksi voivat aloittaa positiivisen ketjureaktion ja mahdollistaa taas uusien hieman suurempien tapojen opettelun. Jos vaikka työpäivän jälkeen tehtävät lenkit tai jumpat tuppaavat jäämään väliin sen takia, että töiden jälkeen on liian nälkä liikkumiseen, ruoan jälkeen ei täydellä vatsalla viitsi ja sitten tie viekin jo sohvan kautta nukkumaan. Mitäpä, jos ottaisit tavaksi ottaa töihin mukaan välipalaksi pähkinöitä ja pari hedelmää, jotka syöt iltapäivän kahvitauolla hieman ennen kotiin lähtöä. Kotiin päästyä ei olekaan kiljuva nälkä, joten tossut jalkaan ja kolmen vartin lenkille. Tuon jälkeen voi hyvällä omatunnolla aterioida päivällisen ja rentoutua lopun iltaa. Mikäli taas työpäivän aikana ruokatunnilla juokset säännöllisesti hakemaan naapurin Salesta lihapiirakoita lounaaksi tai iltaisin nälkäisenä jääkaapista suuhun vaeltaa kaikki paitsi kahva ja valo, niin kokeilepa sunnuntaisin väsätä reilut annokset paria kotiruokaa. Toisesta pakkaat eväät töihin ja toisesta syöt iltaisin. Näin on taas vähennetty 2-3 päivältä tilanteita, joissa todennäköisyys huonoille valinnoille olisi suuri. Ajan myötä tuostakin tavasta toistettuna tulee rutiini.

Kuinka käytännössä?

Tapojen muotoutumista rutiiniksi saattaa edesauttaa niiden yhdistäminen jo olemassa oleviin rutiineihin tai säännöllisesti toistuviin tilanteisiin. Tylsät jumppaliikkeet tai liikkuvuusharjoitukset voi yhdistää illan TV-tuokioon ja tehdä olohuoneen matolla Salkkareita katsellessa. Illalla iltapalaa väsätessä voi pakata jo seuraavan työpäivän eväät valmiiksi jääkaappiin, jolloin tämä on aamulta pois. Jos syöt säännöllisesti työpaikkaruokalassa, aloita kasaamalla pohjille puoli lautasellista salaattia ja/tai kasvislisäkettä. Päivän kasviskiintiöstä on täytetty jo hyvä osa, nälkä lähtee varmasti eikä annoksen energiamäärä karkaa taivaisiin.

Tavan muodostuminen rutiiniksi kestää yksilöstä riippuen vajaasta kolmesta viikosta aina useisiin kuukausiin asti, keskimäärin parisen kuukautta. Varsinkin alussa uuden tavan omaksuminen vaatii hieman (joskus hieman enemmänkin) ajatusta ja tahdonvoimaa. Näin ollen täydelliset elämäntapamuutokset harvoin ovat kovin pysyvä ratkaisu ja totuttua kannattaakin lähteä muuttamaan tapaa kerrallaan ottaen uuden työn alle, kun edellisestä on jo muodostunut rutiini.

Lähdepä testaamaan. Ota alta tapa tai keksi oma. Lähde toistamaan tätä tapaa kolme viikkoa. Vedä joka päivä viiva kalenteriin, kun haluttu tapa on toteutunut. Tunnustele omia fiiliksiä, onko tuo tapa tuonut positiivia vaikutuksia elämääsi, ja miltä sen toteuttaminen on tuntunut.

Esimerkiksi:

  • Istuskele iltaisin tv:tä katsellessa hetki syväkyykyssä. Keinuttele painoa puolelta toiselle ja kierrä rankaa. Aloita vaikka puolesta minuutista ja pidennä aikaa vähitellen.
  • Työpäivän aikana puhelimen soidessa nouse seisomaan ja kävele hieman puhelimeen puhuessa.
  • Jos tasapainosi on huono, harjaa hampaat yhdellä jalalla seisten. Seiso toisella jalalla alahampaita pestessä ja vaihda jalkaa ylähampaisiin siirtyessä. Näin tulee noin kaksi minuuttia tasapainoharjoittelua per jalka.
  • Aloita henkilöstöruokalassa aina täyttämällä puolet lautasesta salaatilla ja kasviksilla.
  • Mikäli et syö hedelmiä, osta erilaisia hedelmiä kotiin ja syö yksi aamiaisella joka aamu. Myöhemmin lisää toinen väli- tai iltapalalle.

 

 

Blogia päivitetty 28.7.2020. Alkuperäinen julkaisu 26.7.2020.

Tommi Lampinen

Fysioterapeutti, PhysioTrainer & Ravintovalmentaja