Usein nivelrikkodiagnoosia pidetään tuomiona kivusta ja heikentyneestä toimintakyvystä sekä liikuntakieltona. Ainoat vaihtoehdot ovat loputon kipulääkkeiden popsiminen tai leikkauspöytä. Vai ovatko?

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Sitä esiintyy eniten polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkärangan nikamien välisissä nikamissa. Nivelrikossa nivelruston tuhoutuminen on nopeampaa kuin sen uusiutuminen ja nivelrusto luiden välissä ohenee ja häviää vähitellen kokonaan. Perimmäistä syytä sille ei tiedetä, mutta altistavina tekijöinä pidetään ikääntymistä, perimää, ylipainoa sekä niveleen kohdistuneita vammoja.

Nivelrikko voi ilmaantua aluksi aamujäykkyytenä, paikallisena nivelen jomotuksena ja kuormituksessa ärtyvänä nivelkipuna. Pahentuessaan kipu voi muuttua jatkuvaksi ja säteillä nivelestä laajemmalle alueellekin. Nivelrikko saa aikaan muutoksia nivelrustossa, luissa ja ympäröivissä lihaksissa, joten nivelen liikkuvuus voi rajoittua ajan myötä. Nivelrikon diagnosointiin käytetään asiakkaan kuvailun ja lääkärin tutkimuksen lisäksi röntgen -kuvantamista, mutta kuvauslöydökset eivät läheskään aina korreloi suoraan kipuun ja toimintakykyyn, vaan lähes kivuttomasta nivelestä saattaa löytyä kuvantaessa merkittävää kulumaa ja päinvastoin.

Nivelrikkoa ei pystytä parantamaan, joten hoidon perusta ovat harjoittelu ja liikunta, tarvittaessa kivunhoito ja merkittävän ylipainon ollessa kyseessä painon pudottaminen nivelten kuormituksen vähentämiseksi. Mikäli kipu ja toiminnanhaitta pääsevät kasvamaan merkittäviksi on myös tekonivelleikkaus vaihtoehto.

Ennaltaehkäisyn kannalta parhaita keinoja ovat liikunta ja voimaharjoittelu sekä ylipainon välttäminen. Kunnossa pysyäkseen nivelrusto tarvitsee kuormitusta, koska paineenvaihtelu nivelessä pumppaa nestettä niveleen ja ravitsee nivelrustoa. Ilman kuormitusta nivelrusto haurastuu herkemmin. Hyvä lihaskunto auttaa myös hallitsemaan nivelten liikerataa ja keventää rasitusta itse niveleltä. Toki myös liiallinen kuormitus voi olla nivelrikkoa edistävä tekijä, jos rusto ei pysty palautumaan kuormituksesta.

Mahdollisten nivelen epävakautta aiheuttavien loukkaantumisten hyvä kuntouttaminen on myös tärkeää. Nivelen liikkeen jäädessä esimerkiksi polven nivelsidevammojen jälkeen epävakaaksi ja hallitsemattomaksi saattaa alaraajan biomekaniikka muuttua ja polvinivel kuormittua epätasaisesti liikkuessa, mikä on omiaan edistämään kulumismuutoksia. Myös nivelen rustovamma saattaa laukaista nivelrikkomuutoksien syntymisen.

Fysioterapeutti tai asiaan perehtynyt personal trainer voi auttaa laatimaan harjoitusohjelman, jolla ylläpidetään nivelten liikelaajuuksia, vahvistetaan niveltä tukevia lihaksia sekä parannetaan toimintakykyä ja kehon hallintaa. Tärkeää harjoittelussa on harjoittaa raajan päälihasryhmiä säännöllisesti ja nousujohteisesti. Voimaharjoittelua voidaan toteuttaa kotona tai kuntosalilla, kehonpainolla tai erilaisilla välineillä. Tähän vaikuttavat asiakkaan harjoitustausta ja nykyinen toimintakyky sekä käytettävissä olevat välineet. Mikäli voimatasot ja kehonhallinta eivät vielä ole kovin korkealla tasolla, voi olla järkevää aloittaa harjoittelu kuntosalilaitteilla, jotka avustavat oikeiden liikeratojen pitämisessä. Tästä voidaan harjoittelun edetessä siirtyä vapaisiin painoihin ja enemmän kehonhallintaa vaativiin harjoitteisiin. Jotta voimaharjoittelun hyödyt voidaan havaita, tulisi säännöllistä harjoittelua toteuttaa ainakin 8-12 viikkoa. Harjoittelua totta kai jatketaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tämän jälkeenkin.

Myös yleiskunnossa huolehtiminen ja hyvä ravitsemus painonhallintaa ajatellen ovat tärkeitä. Mikäli nivel on kivulias saattaa olla tarpeen valikoida liikkumiseen liikuntamuotoja, jotka eivät sisällä voimakasta iskutusta, kuten pyöräily tai vesiliikunta.

Pähkinänkuoressa voidaankin todeta, että mikäli Sinulla on jo nivelrikko-oireita, jotka häiritsevät toimintakykyäsi ja Sinulle tärkeiden asioiden tekemistä, ei kannata luovuttaa. Miksi et hakisi ohjausta harjoitteluun ja elämäntapoihin ja antaisi mahdollisuutta keinoille, joilla voit itse vaikuttaa? Ja vaikka vielä ei ongelmia olisikaan, niin ennaltaehkäisy kannattaa aina. Säännöllisellä liikunnalla ja voimaharjoittelulla sekä järkevällä ravinnolla on lukemattomia vaikutuksia elämänlaatuun ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Tommi Lampinen

Fysioterapeutti, PhysioTrainer & Ravintovalmentaja